Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan 31.12.
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje










Valitse ainakin yksi arvo-merkityille muuttujille tarvitaan ainakin yksi arvo

Alue 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 19 Valittu

Etsi

Hallintaperuste 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 9 Valittu

Etsi

Huoneistotyyppi 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 11 Valittu

Etsi

Vuosi 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 16 Valittu

Etsi


Valittuja taulukkosoluja: (enimmäisraja on 5 000 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 10 000 riviin ja 30 sarakkeeseen


Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 5 000 000
Yhteystiedot ja lisätietoja

Kuvaus

Viimeksi päivitetty
6.11.2019
Yhteystiedot
aluesarjat@hel.fi
Yksikkö
asuntoa
Seuraava päivitys
18.10.2020
Luontipäivä
3.1.2011
Lähde
Tilastokeskus
Kuutio
SSARAA03
Tilastotietokannat
Helsingin seudun aluesarjat
Alaviitteet










Alaviitteet

Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.
Asuntokanta
Tietosisältö
Sisältää asuntojen lukumäärän hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan 31.12.
Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti.
Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu ja Suomi. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja (1.1.2013 yhdistyneet Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula), Loviisa (1.1.2010 yhdistyneet Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Liljendal), Myrskylä, Nummi-Pusula, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio.
Aluejako vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2007 lukuja tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue.
Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue.
Tietolähde
Tilastokeskus
Kohdejoukko ja rajaus
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua
yhden asuinhuoneen tai useampia huoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua
kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m2.
Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 neliömetriä ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä (keittiö = k, keittokomero = kk, keittotila = kt).
Luokitukset
HALLINTAPERUSTE: Asunnot ryhmitellään tilastossa hallintaperusteen mukaan seuraavasti:
asunnon haltija omistaa talon, asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet, aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto, asumisoikeusasunto ja muu (esim. syytinki, sukulaisuus) tai tuntematon hallintaperuste.
Vuodesta 2009 alkaen arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa on huomioitu rajoituksista vapautuneet asunnot, mikä vaikuttaa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrään vähentävästi ja vapaarahoitteisten (muu) vuokra-asuntojen määrään lisäävästi. Omistusasuntojen lukumäärään aravarajoituksista vapautuneilla asunnoilla ei ole vaikutusta. Aravavuokra-asunnoista Ahvenanmaalla ei ole tietoa 2009.
Vuodesta 2011 lähtien arava- ja korkotukivuokra-asuntoja ei enää tilastoida eriteltyinä, vaan ne on summattu samaan luokkaan. Arava- ja korkotukivuokrataloja ei saada yksilöityä tarkasti (Aravalainoitus loppui 2007 ja sosiaalisten vuokra-asuntojen tukeminen jatkuu valtion korkotuen muodossa, lähde: ARA). Valtion tukemassa lyhyen korkotuen (ns. välimallin) asuinrakentamisessa vuosina 2009–2010 vuokraa ja asukasvalintaa ei ole rajoitettu kuten muussa valtion tukemassa vuokra-asuntorakentamisessa. Nämä asunnot luokitellaan hallintaperusteluokkaan 'Muu vuokra-asunto'.
Rakennus- asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä on uudistettu tilastovuodesta 2005 lähtien. Rakennuksen omistajan tietoa on uudessa tuotanto-järjestelmässä priorisoitu muuttoilmoitukselta tulevaan hallintaperustetietoon nähden. Tämä vaikutus näkyy vuoden 2005 tilastossa etenkin luokkien Muu vuokra-asunto (eli muu kuin arava- ja korkotukivuokra-asunto) ja Omistaa talon lukumäärissä. Toisin sanoen osa asuntojen hallintaperusteen vuosimuutoksesta johtuu tarkemmista käsittelysäännöistä, ei todellisesta muutoksesta. Luokassa Muu vuokra-asunto on vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä vuoden 2005 tilastossa noin 24 700 asuntoa vähemmän kuin mitä se olisi ollut aikaisemman käsittelyn mukaan (nämä asunnot on päätelty nyt siis luokkaan Omistaa talon). Muu tai tuntematon hallintaperuste sisältää mm. vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot, joita on koko maan tasolla yli 200 000 asuntoa. Hallintaperustetieto saadaan pääosin vain asutuille asunnoille.
Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille.
HUONEISTOTYYPPI sisältää luokat 1h kk/kt, 1h k, 2h kk/kt, 2h k, 3h k/kk/kt, 4h k/kk/kt, 5h k/kk/kt, 6h k/kk/kt, 7h k/kk/kt – ja huoneluku tuntematon.
Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 2003 lähtien.
Päivitystiheys
Vuosittain
Asiasanat
asunto, asuntokanta, hallintaperuste, huone, huoneluku, huoneistotyyppi
Hallintaperuste
Väestötilastopalvelun taulukoissa on vuodesta 2009 alkaen arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa huomioitu rajoituksista vapautuneet asunnot, mikä vaikuttaa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrään vähentävästi ja vapaarahoitteisten (muu) vuokra-asuntojen määrään lisäävästi. Omistusasuntojen lukumäärään aravarajoituksista vapautuneilla asunnoilla ei ole vaikutusta. Aravavuokra-asunnoista Ahvenanmaalla ei ole tietoa 2009 alkaen. Arava- ja korkotukivuokrataloja ei saada yksilöityä tarkasti. Tällaiset rakennukset on luokiteltu hallintaperusteluokkaan Arava- ja korkotukivuokra-asunto . (Aravalainoitus loppui 2007 ja sosiaalisten vuokra-asuntojen tukeminen jatkuu valtion korkotuen muodossa, lähde: ARA). Valtion tukemassa lyhyen korkotuen (ns. välimallin) asuinrakentamisessa vuosina 2009-2010 vuokraa ja asukasvalintaa ei ole rajoitettu kuten muussa valtion tukemassa vuokra-asuntorakentamisessa. Nämä asunnot luokitellaan hallintaperusteluokkaan Muu vuokra-asunto . Rakennus- asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä on uudistettu tilastovuodesta 2005 lähtien. Rakennuksen omistajan tietoa on uudessa tuotantojärjestelmässä priorisoitu muuttoilmoitukselta tulevaan hallintaperustetietoon nähden. Tämä vaikutus näkyy vuoden 2005 tilastossa etenkin luokkien Muu vuokra-asunto (eli muu kuin arava- ja korkotukivuokra-asunto) ja Omistaa talon lukumäärissä. Toisin sanoen osa asuntojen hallintaperusteen vuosimuutoksesta johtuu tarkemmista käsittelysäännöistä, ei todellisesta muutoksesta. Luokassa Muu vuokra-asunto on vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä vuoden 2005 tilastossa noin 24 700 asuntoa vähemmän kuin mitä se olisi ollut aikaisemman käsittelyn mukaan (nämä asunnot on päätelty nyt siis luokkaan Omistaa talon ). HUOM. Muu tai tuntematon hallintaperuste sisältää mm. tyhjät ja vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot, joita on koko maan tasolla yli 200 000 asuntoa. Hallintaperustetieto saadaan pääosin vain asutuille asunnoille.
Huoneistotyyppi
Esimerkiksi lyhenne 1h+kk/kt tarkoittaa yksiötä, jossa on keittokomero tai keittotila. (h=huone, k=keittiö, kk/kt=keittokomero tai keittotila).
Vuosi
Ilman rakennuslupaa tehdyt varustetason korjaukset tai parannukset eivät välttämättä välity rakennusvalvontaviranomaisille eikä siten myöskään tilastoon.