Väestö äidinkielen mukaan 31.12.
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje










Valitse ainakin yksi arvo-merkityille muuttujille tarvitaan ainakin yksi arvo

Alue 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 19 Valittu

Etsi

Äidinkieli 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 4 Valittu

Etsi

Vuosi 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 41 Valittu

Etsi


Valittuja taulukkosoluja: (enimmäisraja on 5 000 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 10 000 riviin ja 30 sarakkeeseen


Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 5 000 000
Yhteystiedot ja lisätietoja

Kuvaus

Viimeksi päivitetty
8.6.2021
Yhteystiedot
aluesarjat@hel.fi
Yksikkö
henkilö
Seuraava päivitys
14.4.2022
Luontipäivä
20.7.2004
Lähde
Tilastokeskus
Kuutio
SSVAVR02
Tilastotietokannat
Helsingin seudun aluesarjat-tilastotietokanta
Alaviitteet










Alaviitteet

Merkintöjen selitykset:
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi;
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi;
0 (nolla), suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.
Väkiluku
Tietosisältö
Sisältää tietoja seudulla vakituisesti asuvasta väestöstä äidinkielen mukaan.
Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu ja Suomi. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio.
Aluejako vastaa uusimman tilastovuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Poikkeuksen muodostavat Vuoden 2009 alussa Helsinkiin liitetyt Sipoon kunnan lounaisosa (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2008 väestölukuja tilastovuosien 2009- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue.
Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue.
Tietolähde
Tilastokeskus
Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Digi- ja väestötietoviraston (DVV, vuoteen 2019 saakka Väestörekisterikeskus) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.
Vuoteen 1989 asti käytettiin tammikuun 1. päivän väestötiedon lähteenä henkikirjoitettua väestöä. Tämän jälkeen, eli 1.1.1990 alkaen siirryttiin rekisteripohjaiseen väestöön.
Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet.
Vuodenvaihteesta 1995/96 lähtien asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen/Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot (1.1.1990: seuraavan toukokuun loppuun, 1.1.1991-95: seuraavan maaliskuun loppuun).
Luokitukset
ÄIDINKIELI -tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Tässä taulussa äidinkieli on kolmiluokkaisena ja saamenkieliset sisältyvät suomenkielisiin.
Aikasarja
Tiedot ovat vuodesta 1980 lähtien.
Tietojen luotettavuus
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.
Päivitystiheys
Vuosittain
Äidinkieli
Kieliluokitus ISO 639-1, ensin Suomen viralliset kielet (suomi, ruotsi,
saame) sen jälkeen muut ISO 639-1 -luokituksen kielet aakkosjärjestyksessä.
Äidinkieli
Serbokroatian kieli (hs) poistettiin ISO 639-1 -koodistosta vuonna 2000. Sen
korvasivat kroatia (hk), serbia (sr) ja bosnia (bs). Väestörekisterissä, jota
käytetään aineistona väestötilastoissa, on kuitenkin yhä suurehko määrä
henkilöitä, jotka ilmoittavat äidinkielekseen serbokroatian. Näiden
henkilöiden äidinkieltä ei voida luotettavasti määritellä tilastoinnin
yhteydessä kroatiaksi, serbiaksi tai bosniaksi, ja siksi serbokroatian kieli
on säilytetty Tilastokeskuksen käyttämässä kieliluokituksessa.