Helsingin työväestön asunto-olot vuonna 1900; tietoa huoneiden lukumäärästä
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje










Valitse ainakin yksi arvo-merkityille muuttujille tarvitaan ainakin yksi arvo

Alue 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 17 Valittu

Etsi

Asuntojen huonetietoja 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 20 Valittu

Etsi


Valittuja taulukkosoluja: (enimmäisraja on 5 000 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 10 000 riviin ja 30 sarakkeeseen


Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 5 000 000
Yhteystiedot ja lisätietoja

Kuvaus

Yhteystiedot
aluesarjat@hel.fi
Yksikkö
Huoneet
Luontipäivä
13.7.2015
Lähde
Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja -tilastot
Kuutio
HIHASTA02
Tilastotietokannat
Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta
Alaviitteet










Alaviitteet

Tietosisältö
Helsingin työväestön asunto-olot vuonna 1900; sisältää tietoa asuntojen huoneiden lukumäärästä kaupunginosittain.
Tutkimuksen tiedot kerättiin 10 419 asunnosta, joissa asui 45 947 asukasta kattaen noin 49 % Helsingin koko väestöstä.
Huomioitavaa
1. Alueeseen Sörnäinen on luettu alueet Echo, Surutoin, Ås, Vallgård, Kivikko, talot Vilhonvuori ja Sibyllankadun varrella, Sörnäisten olutpanimo ym. pieniä taloja.
2. Koko alueen yhteenlasketusta huoneluvusta (13393) varsinaisia asuinhuoneita oli 10193 eli 76,1 prosenttia sekä keittiöitä tai pesu- ja leivintupia oli 3200 eli 23,9 prosenttia.
3. Yleistä tietoa työväestön asunto-olotutkimuksesta: Wilhelm Sucksdorff (1851-1934) oli hygienian professori ja Helsingin kaupunginlääkäri, jonka tavoitteena oli kaikkien yhteiskuntaryhmien terveydentilan parantaminen (http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3320/). Työväestön asunto-olotutkimus sai alkunsa valituksista Helsingin työväestön huonoista terveydellisistä ja taloudellisista oloista. Helsingin työväen- ja ulkotyöväenyhdistys pyysivät kirjelmässä Kaupunginvaltuusmiehiltä tutkimusta työväestön asunto-oloista. Tutkimuksessa huomioonotettavia seikkoja olivat mm. asunnon sijainti, suuruus ja asunnon laatu, josta haluttiin kerättävän tietoa valaistussuhteista, huoneiden asumiskuntoisuudesta, asukkaiden lukumäärästä, asunnon mukavuussuhteista ja vuokrasuhteista. (Sucksdorff W. (1904), esipuhe)
Lähteet
Tilastollinen vuosikirja 1905 (taul. 21; alkuperäisenä lähteenä Sucksdorff, W (1904): Helsingin työväestön asunto-olot: selonteko työväenasunto-tutkimuksesta v. 1900. Helsingin terveydenhoitolautakunta. Helsinki 1904.)