Helsingin työväestön asunto-olot vuonna 1900; asuntojen varustelutaso
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje










Valitse ainakin yksi arvo-merkityille muuttujille tarvitaan ainakin yksi arvo

Alue 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 17 Valittu

Etsi

Mukavuus (mukana kaikki tutkimuksessa olleet asunnot) 








Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 15 Valittu

Etsi


Valittuja taulukkosoluja: (enimmäisraja on 5 000 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 10 000 riviin ja 30 sarakkeeseen


Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 5 000 000
Yhteystiedot ja lisätietoja

Kuvaus

Yhteystiedot
aluesarjat@hel.fi
Yksikkö
Asunnot
Luontipäivä
13.7.2015
Lähde
Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja -tilastot
Kuutio
HIHASTA05
Tilastotietokannat
Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta
Alaviitteet










Alaviitteet

Tietosisältö
Helsingin työväestön asunto-olot vuonna 1900; sisältää tietoa asuntojen lukumäärästä asuntojen varustelutason mukaan kaupunginosittain.
Tutkimuksen tiedot kerättiin 10 419 asunnosta, joissa asui 45 947 asukasta kattaen noin 49 % Helsingin koko väestöstä.
Huomioitavaa
1. Alueeseen Sörnäinen on luettu alueet Echo, Surutoin, Ås, Vallgård, Kivikko, talot Vilhonvuori ja Sibyllankadun varrella, Sörnäisten olutpanimo ym. pieniä taloja.
2. Koska kaupungin todellinen väkiluku v. 1900 oli 93217 henkeä, käsitti työväenasuntotutkimus siis 49,3 prosenttia kaupungin koko väestöstä.
3. Asuntojen kokonaislukumäärästä 5 asunnosta ei ole tietoja.
4. Yleistä tietoa työväestön asunto-olotutkimuksesta: Wilhelm Sucksdorff (1851-1934) oli hygienian professori ja Helsingin kaupunginlääkäri, jonka tavoitteena oli kaikkien yhteiskuntaryhmien terveydentilan parantaminen (http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3320/). Työväestön asunto-olotutkimus sai alkunsa valituksista Helsingin työväestön huonoista terveydellisistä ja taloudellisista oloista. Helsingin työväen- ja ulkotyöväenyhdistys pyysivät kirjelmässä Kaupunginvaltuusmiehiltä tutkimusta työväestön asunto-oloista. Tutkimuksessa huomioonotettavia seikkoja olivat mm. asunnon sijainti, suuruus ja asunnon laatu, josta haluttiin kerättävän tietoa valaistussuhteista, huoneiden asumiskuntoisuudesta, asukkaiden lukumäärästä, asunnon mukavuussuhteista ja vuokrasuhteista. (Sucksdorff W. (1904), esipuhe)
Lähteet
1. Tilastollinen vuosikirja 1905 (taul. 25; alkuperäisenä lähteenä Sucksdorff, W (1904): Helsingin työväestön asunto-olot: selonteko työväenasunto-tutkimuksesta v. 1900. Helsingin terveydenhoitolautakunta. Helsinki 1904.)